Suomen politiikka järkyttyi syvästi tiistaina 19. elokuuta 2025, kun 30-vuotias kansanedustaja Eemeli Peltonen kuoli Eduskuntatalossa Helsingissä. Ylen ja Iltalehden mukaan hänen kuolemansa olosuhteet viittaavat itsemurhaan.
Uutinen järkytti kollegoita yli puoluerajojen, jätti Sosialidemokraattisen puolueen suruun ja herätti kysymyksiä poliittisen elämän paineista ja henkilökohtaisten terveysongelmien painosta.
Monille suomalaisille välitön kysymys oli kuolinsyy, ja traaginen vastaus on, että Peltonen, joka kamppaili sairauden ja stressin kanssa, päätti elämänsä työskennellessään maan tärkeimmässä poliittisessa rakennuksessa.
Peltosen puoliso, Järvenpään kaupunginvaltuutettu Sofia Nevalainen, julkaisi koskettavan viestin Instagramissa vain tunteja tragedian jälkeen. Hän jakoi kuvan heistä yhdessä ja kirjoitti:
”Olit minun kaikkeni. Rakastan sinua ikuisesti”
Hän pyysi myös aikaa ja rauhaa perheelle surra. Julkaisu keräsi nopeasti osanottoja, mukaan lukien entisen pääministerin Sanna Marinin tukiviestin:
”Voimia Sofia.”
Vaikka hän oli vasta ensimmäisellä eduskuntakaudellaan, Peltonen oli ollut mukana politiikassa yli 15 vuotta. Hän syntyi Keravalla vuonna 1994 ja aktivoitui politiikassa teini-ikäisenä, liittyen Sosialidemokraattiseen Nuorisoliittoon vain 15-vuotiaana. 18-vuotiaana hänet valittiin Järvenpään kaupunginvaltuustoon, jossa hänestä tuli myöhemmin kaupunginvaltuuston historian nuorin puheenjohtaja.
Hän opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2020, samalla kun työskenteli kansanedustaja-avustajana muun muassa Timo Harakalle.
Harakka muisteli myöhemmin, että ”hänestä näki, että politiikka oli hänen elämäntyönsä,” ja huomautti Peltosen harvinaisesta energian ja harkitsevuuden yhdistelmästä.
Peltosen ura nousi nopeasti vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen, joissa hän sai 5 747 ääntä. Hänelle annettiin välittömästi vastuuta SDP:n eduskuntaryhmässä, toimien hallintovaliokunnan puheenjohtajana ja osallistuen merkittävän lainsäädännön, kuten niin sanotun käännytyshoitolain, säätämiseen.
Kollegoiden mukaan hän oli pätevä, vaatimaton ja sovitteleva. Keski-Uusimaa-lehden haastattelussa vuonna 2023 Peltonen kuvasi itse linjaansa:
”Minusta politiikka tarvitsee enemmän sopimista ja yhteistyötä kuin riitelyä ja repimistä.”
Hänen kanssaan työskennelleet sanoivat usein, että hän kantoi itsensä kokeneen kansanedustajan arvokkuudella, mutta osasi silti rentoutua ja olla ystävä.
Vakavan poliittisen nousun taustalla Peltonen kuitenkin kamppaili terveysongelmien kanssa. Kesäkuussa hän kertoi julkisesti Facebookissa olleensa hoidossa munuaissairauden vuoksi.
Hoitojen aikana ilmeni komplikaatioita, kun hän sai bakteeritartunnan, jota hoidettiin suonensisäisellä antibiootilla. Hänen terveytensä piti hänet poissa eduskuntatyöstä keväällä, ja hän oli sairauslomalla kesän 2025 ajan. Vaikka hän kertoi avoimesti tilanteestaan, läheiset myöhemmin huomauttivat sen ottaneen kovan veron.
Uutinen hänen kuolemastaan herätti laajaa surua. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi lausunnossaan:
”Hän oli yhteisömme paljon rakastettu jäsen, ja tulemme kaipaamaan häntä syvästi. Hänen nuori elämänsä päättyi aivan liian aikaisin.”
Eduskunta keskeytti istuntonsa hänen muistokseen, ja liput ympäri Suomea laskettiin puolitankoon. Kollegoilta tulleet kunnianosoitukset kuvasivat häntä kirkkaana lupauksena Suomen tulevaisuudelle, ja Harakka kirjoitti, että hän oli ”tulevaisuus, joka ei toteutunut – suuri suru meille.”
Eemeli Peltosen kuolema on jättänyt Suomen paitsi lupaavan poliitikon menetyksen, myös muistutuksen siitä, että julkisen uran taustalla voi olla vaikeita henkilökohtaisia kamppailuja.
Hänen kuolinsyynsä oli itsemurha, sairauden ja työstä poissaolon jälkeen. Niille, jotka arvostivat hänen työtään ja niille, jotka rakastivat häntä, mukaan lukien Sofia Nevalainen, tragedia on syvästi henkilökohtainen. Se on herättänyt sekä kansallisen surun että uuden keskustelun mielenterveydestä, erityisesti nuorille johtajille, joilla on suuria vastuita.
