Viimeksi päivitetty August 23, 2026 – Kaisa Lehmuslahti
Raimo Tienhaara, joka tunnetaan myös nimellä “TeeHoo”, on yksi Suomen tunnetuimmista entisistä alamaailman hahmoista. Vuonna 1957 syntynyt Tienhaara tuli pahamaineiseksi suurten huumejuttujen, vankilasta käsin järjestettyjen rikosten, kostoiskujen ja Pihlajamäen huumejutun kautta. Heinäkuussa 2026 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet jälleen, tällä kertaa törkeästä veropetoksesta, salakuljetuksesta ja alkoholirikoksesta, ja määräsi hänelle yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Raimo tienhaara varhainen elämä ja tausta
Raimo Anthoni Tienhaara syntyi lokakuussa 1957 Suomessa. Vanhemmissa henkilökuvissa häntä on kuvattu hyväksi opiskelijaksi, ja niiden mukaan hän kirjoitti ylioppilaaksi kuudella laudaturilla.
Julkista tietoa hänen koulutuksestaan lukion jälkeen ja varhaisesta työelämästään on vähän. Myöhemmin häntä kuvattiin aikalaisten uutisoinnissa autokauppaan liittyneenä henkilönä.
1980-luvulle tultaessa Tienhaara oli kuitenkin siirtynyt vakavaan rikollisuuteen ja alkoi tulla tunnetuksi Helsingin alamaailmassa.
Raimo tienhaara perhe ja lapsuus
Tienhaaran vanhemmista, lapsuudenkodista tai kasvatuksesta on julkaistu hyvin vähän varmennettua tietoa.
Hänen nuorempi veljensä Raine Bruno Tienhaara, joka tunnetaan nykyään nimellä Raine Sievälä, ajautui myös vakavaan rikollisuuteen.
Veljekset olivat myöhemmin yhdessä osallisina suuressa amfetamiinitapauksessa 1990-luvun alussa.
Ei ole olemassa luotettavaa julkista näyttöä siitä, että jokin tietty perhetapahtuma tai lapsuudenkokemus olisi saanut raimo tienhaara ryhtymään rikolliseksi.
Miten Raimo Tienhaara ajautui rikollisuuteen
Tienhaaran rikollinen vaikutusvalta kasvoi 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa.
Vanhempien uutisten mukaan hän tienasi suuria summia huumekaupalla ja kiristyksellä ja loi maineen henkilönä, joka toimi laajempien rikollisverkostojen kautta.
1990-luvun alkuun mennessä poliisi piti häntä merkittävänä suomalaisen huumerikollisuuden järjestäjänä.
Hänen ensimmäinen valtakunnallisesti tunnettu merkittävä tuomionsa liittyi laajaan amfetamiinioperaatioon, jossa olivat mukana myös hänen veljensä Raine ja muita henkilöitä.
Raimo tienhaara merkittävät rikokset
Vuoden 1993 amfetamiinitapaus
Tienhaara ja hänen veljensä yhdistettiin järjestöön, joka toi Suomeen noin 32 kiloa amfetamiinia.
Kesäkuussa 1993 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi raimo tienhaara yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.
Raine sai kymmenen vuoden tuomion. Helsingin hovioikeus piti pääasialliset tuomiot voimassa maaliskuussa 1994.
Vankilasta käsin järjestetyt rikokset
Tienhaaran rikollinen toiminta ei loppunut vankeuteen.
1990-luvulla tutkijat havaitsivat, että hän oli jatkanut vakavaan rikollisuuteen osallistumista Helsingin keskusvankilasta käsin.
Yksi myöhemmistä tapauksista koski yli kolmea kiloa heroiinia.
Viranomaisten mukaan vankilaan salakuljetettujen matkapuhelinten avulla hän pystyi pitämään yhteyttä ulkopuolisiin henkilöihin ja auttamaan toiminnan järjestämisessä.
Kostoiskut ja poliiseihin kohdistuneet teot
Tienhaara tuomittiin myös tapauksissa, joissa oli kyse kostosta henkilöille, joita hän piti vihollisinaan.
Tapauksiin liittyi poliiseihin, naispuoliseen asianajajaan ja poliisin kanssa yhteistyötä tehneeseen entiseen rikoskumppaniin kohdistuneita hyökkäyksiä.
Hänen kerrottiin myös pitäneen kostolistaa, jossa oli noin kahdenkymmenen poliisin nimet.
Yksi tunnetuimmista tapauksista liittyi huumepoliisi Jari Aarnion kotiin.
Aarnion kotona tapahtui kranaatti-isku joulukuussa 1996, ja Tienhaara tuomittiin myöhemmin iskun järjestämiseen liittyen.
Pihlajamäen huumejuttu
Vapauduttuaan vankilasta vuonna 2006 Tienhaara palasi myöhemmin suuren mittakaavan huumerikollisuuteen.
Vuonna 2012 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet 11 vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen Pihlajamäen huumejutussa.
Toimintaan liittyi suuria määriä hasista, amfetamiinia ja ekstaasia. Huumeet hankittiin virolaiselta toimittajalta, piilotettiin maastokätköihin ja levitettiin myöhemmin eteenpäin.
Helsingin hovioikeus piti tuomion ennallaan helmikuussa 2013.
Raimo tienhaara tutkinta ja pidätys
Tienhaaran viimeisin suuri rikostutkinta alkoi vuonna 2023. Tulli otti hänet kiinni epäiltynä tupakkaan ja alkoholiin liittyvästä törkeästä veropetoksesta.
Etsinnöissä tutkijat löysivät tapaukseen liittyviä suuria tavaramääriä, mukaan lukien:
- 151 380 savuketta
- 13,3 kiloa nuuskaa
- 52 litraa väkeviä alkoholijuomia
- 60 litraa viiniä
- 181 litraa olutta
Viranomaiset löysivät myös 6 800 euroa käteistä hänen autonsa kuljettajan istuimen alta piilotettuna.
Tutkintaan sisältyi valvontakameratallenteita, WhatsApp-viestejä, televalvontatietoja sekä näyttöä tapaamisista, joissa laatikoita siirrettiin ajoneuvosta toiseen.
Osa tapaamisista yhdistettiin Virojoen ABC-huoltoasemaan.
Tienhaara kiisti kuuluneensa laittomaan maahantuontiorganisaatioon.
Raimo tienhaara oikeudenkäynti ja tuomio
Tienhaara saapui Helsingin käräjäoikeuteen 28. huhtikuuta 2026. Hän tuli oikeuteen vapaana ja yritti piilottaa kasvonsa kameroilta hupulla, hengityssuojaimella ja Tekniikan Maailma -lehden numerolla.
Syyttäjän mukaan hän oli osallistunut organisoituun maahantuonti- ja jakeluketjuun vuosina 2021–2023.
Tapaukseen liittyi yli:
- 600 000 savuketta
- 660 litraa viiniä
- 148 litraa väkeviä alkoholijuomia
- 181 litraa olutta
- 50 kiloa nuuskaa
Tienhaara kiisti tuotteiden maahantuonnin, myynnin tai jakelun.
Heinäkuussa 2026 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet:
- törkeästä veropetoksesta
- salakuljetuksesta
- alkoholirikoksesta
Hän sai yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Oikeus määräsi hänet myös maksamaan yli 220 000 euroa vältettyjä veroja, osittain yhteisvastuullisesti muiden laajempaan tapaukseen liittyneiden henkilöiden kanssa.
Tuoreissa uutisissa kerrottiin, ettei käräjäoikeuden tuomio ollut vielä lainvoimainen silloin, kun se annettiin.
Raimo tienhaara vankilaelämä ja nykytilanne
Tienhaara on viettänyt suuren osan aikuiselämästään vankilassa. Hänen pisin yhtäjaksoinen vankeusaikansa alkoi 1990-luvun alussa ja päättyi vuonna 2006 noin 14 vuoden vankeuden jälkeen.
Vanhempien uutisten mukaan hän ei saanut tuona aikana ainuttakaan vankilomaa.
Hänen vankilavuotensa nousivat esiin erityisesti siksi, että viranomaisten mukaan hän jatkoi vaikutusvaltansa käyttämistä ja osallistui rikolliseen toimintaan myös vankilasta käsin.
Hän sai myös maineen henkilönä, joka kieltäytyi yhteistyöstä kuulusteluissa.
Sama käytös näkyi jälleen Tullin vuoden 2023 tutkinnassa, jolloin hänen kerrottiin pysyneen kuulusteluissa täysin hiljaa.
Elokuussa 2026 Tienhaara ei suorita uutta vuoden 2026 tuomiota vankilassa, koska rangaistus määrättiin ehdollisena.
Luotettavaa ajankohtaista näyttöä siitä, että hän johtaisi edelleen suurta rikollisjärjestöä, ei ole.
Raimo tienhaara rikosten vaikutus uhreihin ja yhteiskuntaan
Tienhaaran rikoshistoria vaikutti sekä yksittäisiin uhreihin että suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hänen huumeoperaationsa tukivat laittomia markkinoita, joilla liikkui amfetamiinia, heroiinia, hasista ja ekstaasia.
Hänen kostoiskuihin liittyneet tapauksensa aiheuttivat pelkoa poliiseissa, asianajajissa ja henkilöissä, jotka tekivät yhteistyötä tutkijoiden kanssa.
Entiseen rikoskumppaniin kohdistunut hyökkäys osoitti myös, millaisia vaaroja rikollisryhmistä tietoja viranomaisille antavat henkilöt voivat kohdata.
Hänen viimeisin tapauksensa aiheutti valtiolle suoraa taloudellista vahinkoa maksamattomien verojen kautta.
Laiton savuke- ja alkoholitoiminta aiheutti oikeuden mukaan yli 200 000 euron veromenetykset.
Raimo tienhaara elämästä opittavat asiat
raimo tienhaara elämä osoittaa, että rikollinen valta ja raha eivät tuo pitkäaikaista turvallisuutta.
Hänen aikuiselämäänsä ovat toistuvasti leimanneet:
- suuret rikostutkinnat
- pitkät vankeusrangaistukset
- Oikeudenkäynnit
- taloudelliset seuraamukset
- entisten kumppanien kääntyminen häntä vastaan
- poliisin ja median jatkuva huomio
Hänen historiansa osoittaa myös, miksi rikosuutisoinnissa epäilyt ja tuomiot on erotettava selvästi toisistaan.
Tienhaaraa tutkittiin Helsingin veroviraston pommi-iskujen ja Pasilan poliisitalon pommi-iskun yhteydessä, mutta nämä epäilyt eivät johtaneet tuomioihin.
Myös erillinen törkeää koronkiskontaa koskenut syyte hylättiin vuonna 2001.
Hänen elämänsä selkein opetus on yksinkertainen: vuosikymmeniä jatkunut rikollinen toiminta ei johtanut vakauteen, vaan toistuviin vankeusrangaistuksiin ja uusiin oikeudenkäynteihin vielä vanhemmalla iällä.
Yli kolmekymmentä vuotta ensimmäisen suuren huumetuomionsa jälkeen Raimo Tienhaara oli jälleen suomalaisen tuomioistuimen edessä vuonna 2026.
