Eikka Pekka Lehtosaari on yksi Suomen rikoshistorian pahamaineisimmista nimistä. Hän oli aikanaan pelätty Rogues Gallery -jengin johtaja ja kuuluisien vuoden 2000 Lahden pizzeriamurhien päätekijä. Vuonna 2001 hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Yli 20 vankilavuoden jälkeen hän vapautui ehdonalaiseen maaliskuussa 2020. Nykyään hän elää Suomessa hiljaista elämää, kaukana siitä väkivallasta, joka kerran määritteli hänen maineensa.
Varhainen elämä ja nousu alamaailmassa
Vuonna 1964 syntynyt Eikka Lehtosaari kasvoi Lahdessa, jossa hän ajautui jo nuorena rikollisiin piireihin. 1990-luvulle tultaessa hän oli perustanut Rogues Gallery -nimisen väkivaltaisen jengin, joka myöhemmin sulautui pelättyyn United Brotherhoodiin. Ryhmä oli vahvasti mukana huumeiden salakuljetuksessa, kiristyksessä ja väkivaltaisissa aluesodissa kilpailevien jengien kanssa.
Rikoshistorioitsijat kuvaavat häntä kylmäveriseksi ja laskelmoivaksi, henkilöksi, joka nousi nopeasti jengihierarkiassa, koska hän osasi herättää sekä pelkoa että kunnioitusta. Eräs Lahden alamaailmaa tunteva keskustelija kirjoitti myöhemmin:
“Rikollisessa maailmassa hän oli periaatteidensa mies viimeiseen asti, käytännössä kaikkialla missä hän on ollut hän on pärjännyt omin voimin.”
Lahden pizzeriamurhat
Tammikuun kylmänä päivänä vuonna 2000 Suomi järkyttyi, kun kolme miestä surmattiin teloitustyyliin Lahden pizzeriassa. Uhrien joukossa oli vastustajajengien, Bandidos MC:n ja Black Rhinosin, jäseniä. Laukauksia ammuttiin neljästätoista viiteentoista; kolme miestä kuoli ja neljäs selvisi hengissä luotiliivin ansiosta.
Toisin kuin monissa muissa tappotapauksissa, jotka tehdään piilotellen tai taloudellisista syistä, Lehtosaaren motiivina oli jengikunnia. Eräässä rikosraportissa todettiin:
“Nämä murhat tehtiin jäämällä kiinni, ja ainoa motiivi oli kunnia.”
Lehtosaari ja hänen kaksi rikoskumppaniaan eivät paenneet. He jäivät odottamaan poliisia rikospaikalle, mikä viestitti, että teko oli tarkoitettu voimannäytöksi.
Vuonna 2001 oikeus langetti Lehtosaarelle elinkautisen tuomion ja kuvasi tekoa:
“Suunniteltu ja äärimmäisen väkivaltainen teko, joka ei jättänyt epäilystäkään tappoaikeista.”
Vankilaelämä: väkivaltaa, mellakoita ja muutosta
Lehtosaari aloitti rangaistuksensa Suomen kovimmissa vankiloissa Turussa, Riihimäellä ja myöhemmin Kuopiossa. Vuosien ajan hän oli luokiteltu korkean riskin vangiksi. Vuonna 2005 hän osallistui Riihimäen vankilamellakkaan, jossa sellejä tuhottiin ja vartijat kamppailivat hallinnan palauttamiseksi.
Olosuhteet olivat kovat. Viranomaisille tehdyissä valituksissa Lehtosaari väitti:
“Vartijat hyökkäävät selliini ja pahoinpitelevät minua potkimalla, polvellaan kylkeen iskemällä ja päähän lyömällä. Asun neljän neliön kopissa ilman ilmanvaihtoa” (YLE:n Silminnäkijä: Pahan palkka, 2008).
Mutta kahden vankilavuosikymmenen aikana asiat alkoivat muuttua.
- Vuonna 2014 Ylen dokumenttihaastattelussa hän myönsi:
“Jos minut heitettäisiin nyt takaisin siviiliin, se olisi katastrofi.”
Hän lisäsi myös:
“Vain kirkot ja muutamat vapaaehtoiset auttavat meitä valmistautumaan. Yhteiskunta ei välitä.”
- Hän osallistui teatteriprojektiin ja esiintyi näytelmässä Vapauden kauhu. Lavalla käytettiin hänen omaan muistoonsa perustuvaa repliikkiä:
“He raahasivat minut ulos lumeen pelkissä sukissa ja käsiraudoissa.”
- Vankilassa hän jopa johti YouTube-haastattelusarjaa SalomonGarage-tiimin tuella. Vieraina olivat muun muassa rikoskirjailija Harri Nykänen, punk-legenda Andy McCoy ja kiistelty mediapersoona Ilja Janitskin. Yhdessä jaksossa Lehtosaari sanoi Janitskinille:
“Sanavapaus on oikeus, mutta sen mukana tulee vastuu. Sinä olet oppinut sen kovimman kautta.”
Vapaus 20 vuoden jälkeen
Lähes kahdenkymmenen vuoden vankila-ajan jälkeen Helsingin hovioikeus myönsi hänelle ehdonalaiseen toukokuussa 2019 ja totesi:
“Vanki on osoittanut merkittävää myönteistä kehitystä ja valmiutta sopeutua yhteiskuntaan.”
Hän astui vapauteen maaliskuussa 2020, 57-vuotiaana, istuttuaan 20 vuotta ja 2 kuukautta. Vapautuminen herätti laajaa keskustelua: voiko yksi Suomen pelätyimmistä rikollisista todella sopeutua takaisin yhteiskuntaan?
Elämä vapaudessa
Vuodesta 2020 lähtien Eikka Lehtosaari on elänyt paljon hiljaisempaa elämää kuin väkivaltainen menneisyytensä antoi odottaa. Vuonna 2022 hän piti hetken aikaa pientä tupakkakauppaa Lahdessa, samassa kaupungissa, jossa pizzeriamurhat tapahtuivat yli kaksikymmentä vuotta aiemmin. Samana vuonna hän esiintyi Suplan podcastissa ja tunnusti:
“Tein pahimman virheen, minkä ihminen voi tehdä. Kannankin sitä loppuelämäni.”
Hän käytti tilaisuutta myös varoittaakseen nuoria jengielämän vaaroista ja sanoi:
“Jengit antavat väärän tunteen voimasta. Mutta vankila vie sielusi pala palalta.”
Viranomaiset ovat vahvistaneet, että hän ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin vapautumisensa jälkeen ja että hän on edelleen valvonnan alaisena. Poliisilähteet kertoivat suomalaiselle medialle:
“Vaikka tarkkailemme yhä joitakin henkilöitä heidän menneiden yhteyksiensä vuoksi, Eikka Lehtosaari on vapautumisensa jälkeen pitänyt matalaa profiilia.”
Julkinen kuva ja jatkuva keskustelu
Eikka Lehtosaari on edelleen jakava hahmo Suomessa. Joillekin hän on varoittava esimerkki jengiväkivallasta ja hukatusta elämästä. Toisille hän on harvinainen osoitus siitä, että muutos on mahdollinen.
Keskustelut esimerkiksi Murha.info-foorumilla palaavat usein hänen maineeseensa. Osa väittää hänen liittyneen Hells Angelsiin, kun taas toiset korostavat hänen jättäneen rikollisuuden taakseen. Huhuja on liikkunut myös pakkohoidosta tai uusista syytteistä, mutta monet näistä on kiistetty.
Varmaa kuitenkin on, että hänen nimensä tullaan aina yhdistämään Lahden pizzeriamurhiin – tapahtumaan, joka muutti suomalaisten käsityksen järjestäytyneestä rikollisuudesta lopullisesti.
