Viimeksi päivitetty August 13, 2026 – Kaisa Lehmuslahti
Evita Enni Bettiina Kolmonen on vuonna 2000 syntynyt suomalainen nainen, joka tuomittiin Isonkyrön koulukeskukseen Etelä-Pohjanmaalla kohdistuneen hyökkäyksen valmistelusta. Maaliskuun 12. päivänä 2024 hän matkusti Vaasasta koululle aseistettuna, mutta kääntyi takaisin ennen kuin hyökkäsi kenenkään kimppuun. Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen, ja Vaasan hovioikeus piti tuomion ennallaan elokuussa 2025. Kolmonen vapautettiin ehdonalaiseen vapauteen lokakuussa 2025, mutta hänen tapauksensa eteni myöhemmin Suomen korkeimpaan oikeuteen, jossa syyttäjät hakevat ankarampaa oikeudellista tulkintaa ja mahdollisesti pidempää rangaistusta.
Evita Kolmonen varhainen elämä ja tausta
Evita Enni Bettiina Kolmonen syntyi vuonna 2000 Suomessa. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa tai syntymäpaikkaansa ei ole julkisesti vahvistettu luotettavissa suomalaisissa uutis- tai oikeuslähteissä.
Ennen Isonkyrön kouluhyökkäystapausta Kolmonen asui Vaasassa, jossa häntä kuvailtiin opiskelijaksi. Hän oli myös suorittanut suomalaisen asepalveluksen ja saanut alikersantin sotilasarvon.
Kolmosella oli kokemusta harrastusammunnasta. Hän osallistui useisiin Vaasan Opiskelevat Reserviupseerit -opiskelijareserviläisyhdistyksen järjestämiin ampumatapahtumiin ja liittyi yhdistyksen jäseneksi. Hänen osallistumisensa näihin tapahtumiin oli laillista, mutta hänen kokemuksensa ampuma-aseista tuli myöhemmin merkitykselliseksi, kun tutkijat ja tuomioistuimet tarkastelivat hänen hyökkäyssuunnitelmansa kehittymistä.
Ennen vuotta 2024 Kolmonen ei ollut julkisuuden henkilö, vaikuttaja tai tunnettu henkilö. Hän tuli laajasti tunnetuksi vasta rikostapauksen tultua julkisuuteen.
Evita Kolmonen perhe ja lapsuus
Evita Kolmonen perheestä on julkisesti saatavilla hyvin vähän vahvistettua tietoa. Luotettava suomalainen uutisointi ei ole julkisesti vahvistanut hänen vanhempiensa tai sisarustensa nimiä, eikä ole näyttöä siitä, että kukaan hänen perheenjäsenistään olisi osallistunut hänen rikokseensa.
Hänen lapsuutensa nousi merkitykselliseksi oikeudenkäyntien aikana, koska Kolmonen viittasi pitkäaikaiseen koulukiusaamiseen ja muihin vaikeisiin lapsuudenkokemuksiin käsitellessään ajattelunsa taustaa. Myös pettymys ihmisiin ja yhteiskuntaan mainittiin osana hänen motivaatiotaan.
Nämä kokemukset voivat auttaa selittämään osaa hänen henkilökohtaisesta taustastaan, mutta tuomioistuimet eivät pitäneet niitä oikeutuksena väkivallan suunnittelulle.
Verkossa kiertäviin tietoihin hänen vanhemmistaan, sisaruksistaan tai yksityisestä perhe-elämästään tulee siksi suhtautua varovasti, elleivät luotettavat lähteet tue niitä.
Kuinka Evita Kolmonen ajautui rikollisuuteen
Tuomioistuinten mukaan Kolmosen kouluhyökkäyksen valmistelu alkoi noin syksyllä 2021 ja kehittyi yli kahden vuoden ajan.
Tänä aikana tutkijat havaitsivat, että hän kiinnostui aiemmista koulusurmista ja tutki aiempiin hyökkääjiin liittyvää aineistoa. Hänen tuntemuksensa ampuma-aseista tuli myös osaksi rikosoikeudenkäynnissä tarkasteltua todistusaineistoa.
Vuoteen 2023 mennessä hyökkäysidea muuttui hänen myöhemmän todistuksensa mukaan konkreettisemmaksi sen jälkeen, kun hän hankki ampuma-aseen.
Hänen puolustuksensa on kiistänyt käsityksen, jonka mukaan hän olisi käyttänyt useita vuosia nimenomaan Isokyröön kohdistuneen yksityiskohtaisen hyökkäyksen valmisteluun. Puolustuksen mukaan Isonkyrön koulukeskus valittiin kohteeksi vasta vähän ennen maaliskuuta 2024.
Myös hovioikeus tarkasteli hänen motiivejaan. Tuomiosta tehtyjen uutisraporttien mukaan oikeus katsoi, että Kolmonen oli nähnyt suunnitellun rikoksen osittain keinona saada julkisuutta itselleen ja manifestityylisiin kirjoituksiinsa sisältyville ajatuksille.
Evita Kolmonen merkittävä rikos – Isonkyrön kouluhyökkäyssuunnitelma
Rikos, joka teki Evita Kolmosesta valtakunnallisesti tunnetun, saavutti kriittisen pisteensä 12. maaliskuuta 2024.
Kolmonen ajoi Vaasasta Isonkyrön koulukeskukseen Etelä-Pohjanmaalle. Poliisin todistusaineisto osoitti, että hänellä oli mukanaan ladattu pistooli, seitsemän lähes täyttä lipasta, noin 190 patruunaa, veitsi ja polttopullo.
Istuessaan koulun pysäköintialueella Kolmonen latasi sosiaaliseen mediaan videon ja 16-sivuisen manifestityylisen asiakirjan. Aineistossa käsiteltiin hänen aikeitaan sekä hänen kielteisiä näkemyksiään yhteiskunnasta, ihmisyydestä ja ihmisten käyttäytymisestä.
Tämän jälkeen hän käveli aseistettuna kohti koulun sisäänkäyntiä.
Sisällä saattoi olla suuri määrä oppilaita ja henkilökuntaa. Tapauksen yhteydessä käsitellyn todistusaineiston mukaan ruokalassa saattoi olla noin 100 ihmistä, ja muita henkilöitä oli muualla rakennuksessa.
Kolmonen pysähtyi lopulta sisäänkäynnin läheisyyteen ja kääntyi takaisin hyökkäämättä kenenkään kimppuun.
Selittäessään päätöstään oikeudessa Kolmonen sanoi:
“Kun näin ne ihmiset, tajusin, etten pysty siihen, etten halua tehdä sellaista.”
Hän piti koko oikeusprosessin ajan kiinni siitä, että hän oli tuolla hetkellä luopunut hyökkäyksestä pysyvästi.
Yksikään oppilas, opettaja tai henkilökunnan jäsen ei loukkaantunut fyysisesti.
Evita Kolmonen tutkinta ja pidätys
Kolmosen oma sosiaalisen median julkaisu oli merkittävässä roolissa tutkinnassa.
Entinen armeijatuttava näki uhkaavan videon ja otti yhteyttä poliisiin. Tämä varoitus mahdollisti sen, että viranomaiset alkoivat etsiä Kolmosta ennen kuin tilanne eteni pidemmälle.
Poistuttuaan koululta Kolmonen palasi autolleen ja ajoi takaisin Vaasaan. Poliisi pidätti hänet hänen kotinsa läheltä sen jälkeen, kun hän oli palannut Isostakyröstä.
Tutkijat tarkastivat sen jälkeen hänen ampuma-aseensa, ammuksensa, elektroniset laitteensa, kirjoituksensa, verkkotoimintansa ja muun todistusaineiston. Heidän tehtävänään oli selvittää, kuinka kauan valmistelu oli jatkunut ja olivatko hänen tekonsa edenneet riittävän pitkälle muodostaakseen rikoksen, vaikka itse hyökkäystä ei koskaan toteutettu.
Tutkinnassa päädyttiin siihen, että valmistelu oli edennyt selvästi yksityisiä ajatuksia pidemmälle. Kolmonen oli matkustanut aseistettuna aiottuun kohteeseen ja saavuttanut koulun ennen suunnitelmasta luopumista.
Tästä tuli keskeinen osa syyttäjän väitettä, jonka mukaan takaisin kääntyminen ei poistanut hänen aiempien tekojensa rikosoikeudellista merkitystä.
Evita Kolmonen oikeudenkäynti ja tuomio
Pohjanmaan käräjäoikeus Vaasassa käsitteli Kolmosen tapausta toukokuussa 2024.
Hänen puolustuksensa ei kiistänyt tapahtumien perusjärjestystä. Sen sijaan puolustus väitti, että koska Kolmonen oli vapaaehtoisesti ja pysyvästi luopunut suunnitellusta hyökkäyksestä ennen kuin kukaan loukkaantui, hänen ei tulisi olla rikosoikeudellisessa vastuussa sen valmistelusta.
Syyttäjät hylkäsivät tämän väitteen.
Kesäkuun 19. päivänä 2024 käräjäoikeus tuomitsi Kolmosen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja ampuma-aserikoksesta.
Hän sai kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, ja hänet määrättiin myös menettämään sotilasarvonsa.
Toinen merkittävä kiista koski sitä, muodostiko suunniteltu hyökkäys yhden rikoksen vai useita rikoksia. Syyttäjät katsoivat, että useita valmistelurikoksia tulisi laskea, koska moni ihminen olisi voinut joutua uhriksi. Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä oli yksi valmistelurikos, koska yksittäisiä uhreja ei ollut nimenomaisesti yksilöity. Molemmat osapuolet valittivat.
Kolmonen vaati valmistelusyytteen hylkäämistä, kun taas syyttäjät vaativat jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta.
Vaasan hovioikeus käsitteli tapausta vuonna 2025 ja määräsi Kolmosen oikeuspsykiatriseen mielentilatutkimukseen. Tutkimuksessa todettiin, että hän oli ollut rikosoikeudellisesti vastuussa teon aikana.
Elokuun 29. päivänä 2025 hovioikeus piti hänen alkuperäisen kolmen vuoden ja kahden kuukauden tuomionsa ennallaan. Se hylkäsi myös väitteen, jonka mukaan takaisin kääntyminen koululla olisi poistanut hänen rikosoikeudellisen vastuunsa.
Hovioikeus katsoi jälleen, että tapauksessa oli kyse yhdestä valmistelurikoksesta eikä useista.
Evita Kolmonen vankila-aika ja nykyinen tilanne
Yksityiskohtaista tietoa Evita Kolmosen elämästä vankilassa ei ole julkaistu. Luotettava uutisointi ei kuvaile hänen päivittäistä vankilarutiiniaan, suhteitaan muihin vankeihin tai muita yksityisiä seikkoja hänen vankeusaikanaan.
Hän pysyi vangittuna suuren osan rikosprosessista ja yritti tuloksetta päästä vapaaksi odottaessaan valituksensa käsittelyä.
Suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan Kolmonen vapautettiin ehdonalaiseen vapauteen lokakuussa 2025 sen jälkeen, kun hän oli suorittanut ensikertalaisena vaaditun osan rangaistuksestaan. Vapautuminen ei kumonnut eikä poistanut hänen tuomiotaan.
Syyttäjä jatkoi asian ajamista hänen vapautumisensa jälkeen.
Helmikuun 2. päivänä 2026 Suomen korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan. Keskeinen kysymys on, olisiko Kolmonen pitänyt tuomita useista valmistelurikoksista yhden sijaan, koska useat ihmiset olisivat voineet joutua uhreiksi.
Hänen puolustuksensa jätti vastauksensa maaliskuussa 2026 ja vastusti sekä pidempää tuomiota että yritystä palauttaa hänet vankilaan. Se toimitti myös uutta aineistoa Rikosseuraamuslaitokselta koskien Kolmosen olosuhteita ja motiiveja.
Elokuuhun 2026 mennessä asiasta ei ole julkaistu korkeimman oikeuden lopullista ratkaisua.
Myös siitä on hyvin vähän luotettavaa julkista tietoa, mitä Evita Kolmonen tekee nykyään yksityiselämässään. Hänen nykyistä työpaikkaansa, opintojaan, tarkkaa asuinpaikkaansa, parisuhdetilannettaan tai päivittäistä elämäänsä ei ole julkisesti vahvistettu.
Evita Kolmonen tapauksen vaikutus uhreihin ja yhteiskuntaan
Kukaan ei loukkaantunut fyysisesti suunnitellussa Isonkyrön hyökkäyksessä, mutta mahdolliset seuraukset olivat äärimmäisen vakavat.
Kolmonen saapui koululle aseistettuna aikana, jolloin sisällä saattoi olla suuri määrä oppilaita ja henkilökunnan jäseniä. Hovioikeus totesi, että kouluhyökkäys olisi voinut aiheuttaa useita kuolemia tai loukkaantumisia ja vaikuttaa huomattavasti laajempaan ihmisjoukkoon kuin vain välittömiin uhreihin.
Tällainen väkivalta voi vaikuttaa pitkäaikaisesti oppilaisiin, perheisiin, koulun henkilökuntaan ja koko yhteisöön heikentämällä turvallisuuden tunnetta.
Tapauksesta on tullut merkittävä myös Suomen rikosoikeuden kannalta.
Suomen korkeimman oikeuden on ratkaistava, tulisiko yhden joukkohyökkäyksen valmistelu tunnistamattomien henkilöiden ryhmää vastaan laskea yhdeksi valmistelurikokseksi vai useiksi rikoksiksi. Ratkaisu voi vaikuttaa siihen, miten samankaltaisia tapauksia syytetään ja kuinka niistä tuomitaan tulevaisuudessa.
Tapaus korosti myös varoitusmerkkien huomioimisen merkitystä. Entinen armeijatuttava ilmoitti Kolmosen uhkaavasta sosiaalisen median videosta ja antoi poliisille ratkaisevaa tietoa.
Evita Kolmonen tapauksesta opittavat asiat
Evita Kolmosen tapaus osoittaa, kuinka vakava väkivaltainen ajattelu voi kehittyä yksityisesti silloinkin, kun henkilö vaikuttaa elävän muuten tavallista elämää.
Yksi tärkeä opetus on, ettei verkossa julkaistuja uskottavia uhkauksia ja väkivaltasuunnitelmia tule sivuuttaa. Huolestuttavasta aineistosta ilmoittaminen viranomaisille voi estää vaarallisen tilanteen muuttumisen tragediaksi, kuten tapahtui, kun Kolmosen entinen armeijatuttava otti yhteyttä poliisiin.
Tapaus osoittaa myös, ettei päätös olla toteuttamatta hyökkäystä viime hetkellä välttämättä poista rikosoikeudellista vastuuta. Suomen tuomioistuimet katsoivat, että Kolmosen valmistelu oli jo edennyt riittävän pitkälle muodostaakseen rikoksen.
Hänen tapauksensa osoittaa myös, että kiusaaminen, vaikeat lapsuudenkokemukset tai viha yhteiskuntaa kohtaan voivat olla osa henkilön omaa historiaa, mutta ne eivät voi oikeuttaa suunnitelmia vahingoittaa viattomia ihmisiä.
Lopuksi käynnissä oleva korkeimman oikeuden käsittely voi antaa tärkeän oikeudellisen linjauksen tulevia tapauksia varten. Tuomioistuimen tuleva ratkaisu siitä, syyllistyikö Kolmonen yhteen valmistelurikokseen vai useisiin, voi vaikuttaa siihen, miten Suomessa käsitellään suunniteltuja joukkoväkivaltarikoksia, joissa mahdollisia uhreja on paljon.
Nykyään Evita Kolmonen on edelleen tuomittu rikoksentekijä, joka on ehdonalaisessa vapaudessa. Hänen alkuperäinen tuomionsa on edelleen voimassa, kun taas korkeimman oikeuden lopullinen ratkaisu syyttäjän yrityksestä lisätä hänen rikosoikeudellista vastuutaan ja rangaistustaan on edelleen kesken.
