Pirjo Kauppisen kuolinsyy on ollut suomalaisessa mediassa kiinnostuksen kohteena jo vuosien ajan. Tunnettu tv-toimittaja ja juontaja Pirjo Kauppinen kuoli pitkän sairauden jälkeen, joka johtui vakavista terveysongelmista, jotka liittyivät hänen selkäydinvammaansa. Hän menehtyi 5. maaliskuuta 2018, 56 vuoden iässä.
Tuolloin vahvistettujen tietojen mukaan Pirjo Kauppinen kuoli sairaalassa. Hänen kuolemansa vahvistivat hänen perheensä sekä hänen läheinen ystävänsä, entinen uutisankkuri Pirjo Nuotio, joka puhui asiasta Suomen Tietotoimistolle (STT).
Uutisen kertoi ensimmäisenä Iltalehti, ja sen vahvistivat myöhemmin Helsingin Sanomat, Yle, MTV ja Ilta-Sanomat.
Pirjo Kauppisen terveysongelmat alkoivat lähes kaksikymmentä vuotta ennen hänen kuolemaansa. Syksyllä 1998 hän joutui vakavaan onnettomuuteen kotonaan. Kantaessaan petivaatteita hän kompastui kierreportaissa ja kaatui.
Onnettomuudessa hänen kaularankansa murtui, ja hänen selkäytimensä vaurioitui lähes kokonaan. Lääkärit varoittivat, että hän olisi todennäköisesti halvaantunut loppuelämäkseen.
Vamman seurauksena Pirjo Kauppinen halvaantui neliraajahalvaukseen ja joutui pyörätuoliin. Hän eli myös jatkuvan neuropaattisen kivun kanssa, joka ei koskaan täysin helpottanut.
Useissa haastatteluissa vuosien varrella, muun muassa Iltalehdelle ja Eeva-lehdelle, Kauppinen kuvaili kipua polttavaksi ja uuvuttavaksi, joka seurasi häntä päivin ja öin.
Vakavasta terveydentilastaan huolimatta Kauppinen ei vetäytynyt elämästä tai työstä. Vain hieman yli vuosi onnettomuuden jälkeen hän palasi televisioon ja jatkoi uraansa toimittajana ja juontajana.
Katsojat tunsivat hänet muun muassa ohjelmista Divaani ja Helmi, ja hän työskenteli myös luennoitsijana, kolumnistina ja julkisena puhujana.
Hänen positiivinen asenteensa herätti laajaa ihailua. Vuonna 2002 lukijat äänestivät hänet Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.
Haastatteluissa Kauppinen kertoi usein, että huumori, perhe ja merkityksellinen työ auttoivat häntä selviytymään vaikeimmistakin päivistä.
Hän puhui avoimesti vammaisuudesta, kivusta ja itsenäisyyden menettämisen pelosta, mutta vältti itsesääliä.
Vuonna 2010 annetussa haastattelussa Kauppinen myönsi, että kivun hallinta oli vuosien varrella vaikeutunut.
Hän kertoi kokeilleensa monia hoitomuotoja, mukaan lukien lääkitys, kuntoutus, ulkomailla toteutettu kantasoluhoito sekä vaihtoehtoiset terapiat.
Osa toi lyhytaikaista helpotusta, osa ei lainkaan. Silti hän sanoi keskittyvänsä hyviin päiviin huonojen sijaan.
Kun Pirjo Kauppinen kuoli maaliskuussa 2018, hänen kuolinsyykseen ei julkistettu yhtä yksittäistä lääketieteellistä diagnoosia.
Suomalainen media raportoi johdonmukaisesti, että hän menehtyi pitkän sairauden jälkeen. Poliisitutkintaa ei ollut, epäilyä rikoksesta ei ollut, eikä julkista ruumiinavausraporttia julkaistu.
Hänen kuolemansa ymmärrettiin johtuneen pitkäaikaisesta terveydentilan heikkenemisestä, jonka taustalla olivat selkäydinvamma ja siihen liittyneet komplikaatiot.
Hänen kuolemansa jälkeen verkossa esiintyi jonkin verran spekulaatiota, mukaan lukien väitteitä alkoholista tai äkillisistä syistä.
Näitä väitteitä eivät koskaan tukeneet hänen perheensä, lääkärit tai luotettava media.
Kauppinen itse puhui haastatteluissa rehellisesti kivusta ja selviytymiskeinoista, mutta mikään luotettava lähde ei koskaan yhdistänyt alkoholia hänen kuolemaansa.
Kuolinuutisen jälkeen kollegat ja katsojat ympäri Suomea ilmaisivat syvän surunsa. Pirjo Nuotio kuvaili pitkäaikaista ystäväänsä loputtoman positiiviseksi ja rohkeaksi, silloinkin kun elämä oli vaikeimmillaan.
Fanit jakoivat muistoja Kauppisesta lämpimänä, rehellisenä ja inspiroivana julkisuuden henkilönä, joka ei koskaan peitellyt kamppailujaan.
Pirjo Kauppinen muistetaan paitsi tutuksi televisiokasvoksi myös naisena, joka näytti, miten elää avoimesti ja arvokkaasti sen jälkeen, kun elämä muuttui pysyvästi.
Hänen tarinansa, työnsä ja asenteensa elävät yhä suomalaisessa mediassa ja niiden ihmisten sydämissä, jotka seurasivat hänen matkaansa.
