Tapani Kansa oli yksi Suomen rakastetuimmista laulajista, jonka rikas baritoniääni ja dramaattinen lavaesiintyminen tekivät hänestä yli viiden vuosikymmenen ajan tutun nimen jokaisessa kodissa. Hän nousi kuuluisuuteen hiteillä kuten “Delilah” ja “R-A-K-A-S,” hänestä tuli kulttuuri-ikoni, hän taisteli henkilökohtaisten vaikeuksien kanssa ja pysyi lähellä fanien sydämiä aina kuolemaansa 25. maaliskuuta 2025 asti.
Lapsuus köyhyyden ja musiikin keskellä
Aarne Tapani Kansa syntyi 9. maaliskuuta 1949 Haminassa, seitsemän lapsen vanhimpana. Hänen isänsä Ahti työskenteli peltiseppänä, kirjailijana ja poliitikkona, kun taas hänen äitinsä Aili oli lahjakas sopraano, joka siirsi rakkautensa musiikkiin pojalleen. Perhe muutti myöhemmin Kotkaan, jossa nuori Tapani asui isovanhempiensa kanssa vaatimattomissa oloissa.
Hän myönsi myöhemmin, että hänen varhaisvuotensa eivät olleet helppoja:
“Olin häiriintynyt lapsi, täynnä pelkoja ja ahdistusta,” hän sanoi haastattelussa.
Musiikki antoi hänelle kuitenkin suunnan, ja häntä inspiroivat suuret suomalaiset nimet kuten Oskar Merikanto ja Olavi Virta sekä erityisesti virolainen baritoni Georg Ots.
Läpimurto
Kansa opiskeli Kotkan musiikkiopistossa ja tuottaja Jaakko Salo löysi hänet vuonna 1967. Hänen läpimurtonsa tuli nopeasti. Vuonna 1968 hän julkaisi Tom Jonesin “Delilahin” suomenkielisen version. Vaikka se oli levyn B-puoli, siitä tuli valtava hitti, joka nousi listojen kärkeen ja esitteli Suomelle uuden tähden.
Siitä lähtien hänen uransa ampaisi nousuun. Kappaleet kuten “Kuljen taas kotiinpäin,” “Eloise,” “Käymme yhdessä ain” ja “Ei itketä lauantaina” vakiinnuttivat hänen asemansa kotinimenä.
1970-luvun tähti
1970-luku oli Tapanin kulta-aikaa. Vuonna 1976 hän sai joitakin suurimpia menestyksiään kappaleilla “R-A-K-A-S,” “Hafanana” ja “Melina.” Näistä kappaleista tuli suomalaisen iskelmämusiikin klassikoita, ja ne kaikuvat yhä tanssilavoilla.
Hän ei myöskään pelännyt kokeilla uutta. Hän levytti rock-covereita kuten “Rokkivaari Hotanen” ja esitti runollisia teoksia kuten Moment Musical (1978), yhteistyö Heikki Sarmannon kanssa, joka toi Eino Leinon runot eloon.
Monipuolisuus – enemmän kuin pelkkää iskelmää
Koko uransa ajan Tapani Kansa osoitti voivansa laulaa mitä tahansa. Tangot, operetit, kansanlaulut ja jopa klassinen musiikki kuuluivat hänen ohjelmistoonsa. Albumit kuten Hopeinen kuu (1987), Betonimylläri (1987) ja Oskar Merikannon kauneimmat laulut (1988) toivat esiin hänen laajuutensa. Kriitikot vertasivat häntä usein Olavi Virtaan, ja monille suomalaisille Kansa oli äänenvoimaltaan jopa vahvempi. Kuten eräs fani kirjoitti Facebook iss hänen poismenonsa jälkeen:
“Tapanilla oli ääni parempi kuin Tom Jonesilla, ja hän lauloi suoraan sieluun.”
Henkilökohtainen elämä
Kansa vietti yli 40 vuotta elämänkumppaninsa, toimittaja ja kirjailija Nina af Enehjelmin kanssa. Yhdessä heillä oli kaksi lasta: Edvard (s. 1988) ja Madeleine (s. 1991). Hänellä oli myös vanhempi poika, Johannes (s. 1974), suhteestaan näyttelijä Tuulikki Kuorikoskeen.
Nina seisoi hänen rinnallaan kaikissa vaiheissa. Hänen tunteikkaat sanansa Tapanin kuoleman jälkeen:
“Hän oli väsynyt, hänellä oli kipuja, mutta hän ei koskaan menettänyt rakkauttaan elämään.”
Terveysvaikeudet
Vuonna 1998 Tapani diagnosoitiin kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä ja hänet hoidettiin Lapinlahden sairaalassa. Hän puhui tästä myöhemmin avoimesti, auttaen vähentämään leimautumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2004 TV-haastattelussa hän myönsi:
“Tielläni on ollut yksi iso vastus. Tämä sairaus. Ilman lääkitystä en voi elää.”
Hänen avoimuutensa teki hänestä edelläkävijän suomalaisessa viihdemaailmassa mielenterveyden käsittelyssä.
Eläkepäivät ja rauha
Kansa julkaisi viimeisen studioalbuminsa, Sielunlaulu, vuonna 2018. Jäähyväiskiertueen jälkeen hän vetäytyi eläkkeelle vuonna 2019 ja muutti takaisin Kotkaan, jossa hän vietti viimeiset vuotensa rauhassa. Paikalliset näkivät hänet usein Marina Cafe Laiturissa, jossa hän nautti kahvista ja keskusteluista.
Viimeisessä haastattelussaan hän pohti:
“Elämä on nyt asettunut ihanaan rauhaan. Rakastan elämää niin paljon, on surullista, kuinka nopeasti vuodet kuluvat.”
Kuolema vuonna 2025
Tapani Kansa kuoli 25. maaliskuuta 2025 Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa, 76-vuotiaana. Hänelle oli tehty sappileikkaus, mutta hän kärsi vakavista komplikaatioista. Hänet kotiutettiin kivusta huolimatta, mutta myöhemmin hän itse soitti ambulanssin. Lääkäreiden löydettyä sisäisen verenvuodon suoritettiin hätäleikkaus, mutta siitä huolimatta hän ei selvinnyt.
Kuolinsyy nousi nopeasti keskustelunaiheeksi suomalaisessa mediassa. Comofi ja muut julkaisut kyseenalaistivat, oliko hänet kotiutettu liian aikaisin, ja vaativat tutkimuksia mahdollisista hoitovirheistä.
