Wille Rydman on yksi Suomen puhutuimmista poliitikoista – poikkeuksellisen lahjakas ajattelija, jonka ura on kulkenut varhaisesta loistosta syvien kiistojen kautta odottamattomaan paluuseen, joka jakaa kansakuntaa yhä.
39-vuotiaana Rydman on jo elänyt useita poliittisia elämiä. Hän on ollut klassisen musiikin ihmelapsi, Kansallisen kokoomuksen konservatiivinen tähtinimi, kohujen vuoksi eristetty poliitikko, perussuomalaisten ministeri ja nyt isä, jonka yksityiselämä on ensimmäistä kertaa noussut julkiseen keskusteluun. Harvaa suomalaista poliitikkoa on seurattu näin tarkasti näin pitkään.
Keskustasta poikkeukselliseen lapsuuteen
Wille-Werner Rydman syntyi 2. tammikuuta 1986 Helsingissä. Hän kasvoi kaupungin keskustassa, Kamppin ja Punavuoren alueella – kaupunginosissa, joista tuli myöhemmin osa hänen poliittista identiteettiään.
Hänen lapsuutensa ei ollut yksinkertainen. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan nelivuotias, ja myöhemmin hän on kuvannut elämää äitinsä kanssa hyvin vaikeaksi vakavien päihdeongelmien vuoksi.
Tästä epävakaudesta huolimatta Rydman menestyi koulussa, hyppäsi luokkia ja sai maineen luontaisesti lahjakkaana oppilaana.
Hänen isänsä Jan Rydman oli tunnettu tieteen popularisoija Suomessa. Hänen isoisänsä Kari Rydman oli arvostettu säveltäjä. Kulttuuri ja älyllisyys ympäröivät häntä – mutta myös vastuu tuli hänen elämäänsä paljon aiemmin kuin useimmilla lapsilla.
Musiikki ennen politiikkaa
Kauan ennen eduskuntaa musiikki oli Rydmanin ensimmäinen kunnianhimo. Hän lauloi Cantores Minores -poikakuorossa, opiskeli musiikinteoriaa Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin konservatoriossa sekä soitti poikkihuilua. Hän myös sävelsi klassista musiikkia.
Vuonna 2010 Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri esitti hänen sinfonisen teoksensa Aino – Sinfoninen runo kalevalaisesta legendasta.
”Halusin tulla säveltäjäksi kuten isoisäni”,
Rydman on kirjoittanut nuoruudestaan.
Politiikka tuli hänen elämäänsä musiikin rinnalle – mutta lopulta korvasi sen ammattina.
Politiikkaan kuusitoistavuotiaana
Rydman tuli mukaan nuorisopolitiikkaan 16-vuotiaana. Valmistuttuaan Helsingin normaalilyseosta ja suoritettuaan varusmiespalveluksen Santahaminassa hän opiskeli valtio-oppia Helsingin yliopistossa.
Hän suoritti maisterintutkintonsa vain kahdessa vuodessa, saavutuksen, josta tuli nopeasti osa hänen julkista kuvaansa.
Haastattelussa noita aikoja muistellessaan hän sanoi:
”Halusin testata itseäni. Luin kirjan päivässä ja suoritin tentin joka viikko.”
Jo parikymppisenä hän työskenteli eduskunnassa avustajana kansanedustajille Marja Tiurolle ja Sampsa Katajalle.
Nuori konservatiivi, joka nousi liian nopeasti
Vuonna 2010, vain 23-vuotiaana, Wille Rydmanista tuli Kokoomusnuorten puheenjohtaja. Hänen nousunsa oli nopea – ja äänekäs.
Hän tuli tunnetuksi:
• tiukoista maahanmuuttokannoista
• vahvasta talousliberalismista
• haluttomuudesta pehmentää kieltään
Hänen terävä retoriikkansa teki hänestä suositun tukijoiden keskuudessa ja syvästi polarisoivan kriitikoille.
Vuonna 2012 hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon. Vuonna 2015 hän nousi eduskuntaan.
Kolmikymppisenä Rydmanilla oli jo merkittäviä tehtäviä Helsingin hallinnossa, kulttuurissa, energiayhtiöissä ja pohjoismaisissa instituutioissa.
Valta, valiokunnat ja Helsingin politiikka
Vuosien varrella Rydman rakensi laajan institutionaalisen uran. Hän toimi keskeisissä eduskunnan valiokunnissa, johti kunnallisia toimielimiä ja toimi kulttuuri- ja rahoituslaitosten luottamustehtävissä.
Helsingin Sanomat sijoitti hänet myöhemmin vuoden 2015 vaaleissa valittujen kaikkein oikeistolaisimpien kansanedustajien joukkoon.
”Olen konservatiivi”,
Rydman on todennut suoraan.
Maahanmuutosta hän on sanonut:
”Maahanmuuttopolitiikan on perustuttava vastaanottavan maan ehtoihin.”
Julkisesta velasta hänen viestinsä on pysynyt samana:
”Velalla eläminen tarkoittaa tämän päivän hyvinvoinnin maksamista tulevien sukupolvien työllä.”
Vuoden 2022 väitteet ja poliittinen romahdus
Kesäkuussa 2022 Helsingin Sanomat julkaisi tutkivan jutun, jossa useat nuoret naiset syyttivät Rydmania vuosia aiemmin tapahtuneesta epäasiallisesta käytöksestä.
Poliisi tutki tapaukset. Rikossyytteitä ei nostettu. Poliittisesti seuraukset olivat kuitenkin välittömät.
Kokoomus ilmoitti menettäneensä luottamuksensa häneen. Rydman erosi valiokunnista, kunnallisista tehtävistä ja lopulta eduskuntaryhmästä. Jonkin aikaa hän istui eduskunnassa yksin. Rydman kiisti syytökset ja pyysi myöhemmin tutkintaa median raportoinnista.
Puolueen vaihto ja oman tarinan kertominen
Tammikuussa 2023 Rydman erosi Kokoomuksesta ja liittyi Perussuomalaisiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi myöhemmin, että syyttämättäjättämispäätös oli keskeinen tekijä Rydmanin hyväksymiselle puolueeseen.
Helmikuussa 2023 Rydman julkaisi kirjan The Secret That Never Was, jossa hän esitti oman versionsa tapahtumista ja kritisoi median roolia.
Useita oikeudellisia arvioita seurasi.
Lopulta syyttäjät päättivät olla nostamatta syytteitä Rydmania tai asiaa käsitelleitä toimittajia vastaan.
Elinkeinoministeri ja kansainvälinen huomio
Vuoden 2023 vaalien jälkeen Rydman nimitettiin elinkeinoministeriksi pääministeri Petteri Orpon hallitukseen.
Ministerinä hän keskittyi teollisuuteen, vientiin ja meriteollisuuden yhteistyöhön. Yksi keskeinen tulos oli jäänmurtajayhteistyö Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa, joka johti kanadalaiseen jäänmurtajatilaukseen Helsingin telakalle.
Heinäkuussa 2023 julkaistiin kuitenkin vanhoja yksityisviestejä vuodelta 2016. Viestit sisälsivät rasistista kieltä ja natsiviittauksia ja nousivat kansainvälisiksi uutisotsikoiksi.
Pääministeri Orpo kutsui viestejä ”epäasiallisiksi”, mutta sanoi hallituksen työn jatkuvan. Rydman kritisoi yksityisviestien julkaisemista ja kyseenalaisti journalistiset käytännöt.
Luottamusäänestys ja poliittinen selviytyminen
Kesäkuussa 2024 oppositiopuolueet tekivät välikysymyksen ja esittivät epäluottamuslausetta, perustellen sitä sillä, että Rydman oli hyökännyt mediaa ja häntä koskevista asioista kertoneita vastaan.
Rydman selvisi äänestyksestä luvuin 92–76.
Kesäkuussa 2025 hallituksen ministerivaihdoksen yhteydessä hän luopui ministerin tehtävästä mutta jatkoi kansanedustajana.
Jatkuvat otsikot: some, Israel, datakeskukset
Rydman on pysynyt otsikoissa.
• Hän kritisoi S-ryhmän päätöstä poistaa israelilaisia tuotteita ja kirjoitti X:ssä:
”Aikanaan SS-market oli vitsi, mutta ei näköjään enää.”
• Heinäkuussa 2025 SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kertoi harkitsevansa rikosilmoitusta sen jälkeen, kun Rydman kirjoitti hänen ”järjestelmällisesti tukevan kaikkea suomalaisille haitallista”.
• Hän nosti esiin TikTokiin kytkeytyvien datakeskusten sähkönkulutuksen ja ulkomaiset turvallisuusriskit.
• Hän arvosteli Suomen elokuvasäätiötä ja sanoi sen päätösten muuttuneen ideologisiksi kulttuurisesti kestävien ratkaisujen sijaan.
Perhe-elämä astuu kuvaan
Vuosien poliittisten myrskyjen jälkeen Rydmanin yksityiselämä muuttui.
Hän kihlautui Caritan kanssa joulukuussa 2024. Carita on pysynyt yksityishenkilönä ja vältellyt julkisuutta.
Syyskuussa 2025 pariskunta sai ensimmäisen lapsensa.
Rydman kertoi uutisen Instagramissa:
“En voisi olla onnellisempi. Mikään ulkoinen menestys ei vedä tälle vertoja.”
Elämä tänään
Tänä päivänä Wille Rydman toimii kolmatta kauttaan perussuomalaisten kansanedustajana oltuaan aiemmin Suomen elinkeinoministeri, jossa tehtävässä hän osallistui konkreettisiin teollisuus- ja vientihankkeisiin.
Hän on edelleen aktiivinen ja usein kiistanalainen ääni kansallisessa keskustelussa maahanmuutosta, kulttuurista, energiapolitiikasta ja perhekysymyksistä, ja hänen nimensä on mainittu myös mahdollisena tulevana Helsingin pormestariehdokkaana. Puhuessaan eduskunnassa Suomen laskevasta syntyvyydestä Rydman varoitti, että:
”kansakunnat, jotka lakkaavat saamasta riittävästi omia lapsia, tulevat kuolemaan sukupuuttoon.”
